Urbaanista ruraaliksi

No jo vain sitä kerettiinkin "nautiskella" ISON kaupungin vilskeestä; Rovaniemestä. Nyt on kuitenkin jälleen muutettu maisemaa ja asustellaankin Kuusamon kupeessa Taivalkoskella. Miksi? Siksi. Työ on edelleen sama, miljöö on eri. Eli koirat muutettiin kesälaitumille etelämpään.

No kesästä nyt ei voi sanalla puhuakaan, sillä juuri paikallisten mittausten mukaan lunta on paikoitellen n. 130cm ja sen kyllä huomaa. Tarhat ovat olleet talven tyhjillään ja lumen syvyys sielä täällä on noin kaulaan asti. Koirat pysyvät kuitenkin kivasti tarhoissaan, no valtaosa kuitenkin, vaikka aitaa on n. 80cm siitä kahden metrin verkosta näkyvillä. Vaatinut vähän virittelyä saada 100m aitajuoksijat pysymään loosseissaan, vaan alkavatpahan pikkuhiljaa asettumaan!

Omien koirien kanssa muuttaminen on helppoa. Auri on tässä jo muuttanu 11 kertaa viimeisen viiden vuoden aikana. Kuura on muuttanut "vain" kuusi kertaa.. Tytöt eivät ota mitään stressiä muuttamisesta ja olen oppinut ne parhaat keinot muutenkin ennaltaehkäisemään koirien stressiä.

Meillä parhaiten muuttostressin välttämiseksi on toiminut ehkä se, etten itse stressaa muutosta. Tavarat pakataan vähän samalla mentaliteetillä kuin retkelle lähteissä ja viimeisenä asunnosta kannetaan ulos koiramatot ja pedit joilla neidit makoilee. Nämä matot ja pedit myös yleensä kannetaan ensimmäisenä asuntoon sisälle, ja neidit osaavat paikoittua niihin sillä aikaa kun loputkin rojuista ilmestyy tekemään talonrunkoa kodiksi. Ei tehdä asioista vaikeita.