Mitään hirmu suurta kysymys tulvaahan ei saatu, mikä ei yllätä koska eihän sellaista koskaan tule! Eikä tarvitsekaan.
Eli Oliko teillä miten paljon tavaraa mukana?
Meillä oli periaatteessa retkellä mukana ne peruskamppeet, jotka pitää olla kun lähtee yöpymään jonnekin.
Oma varustelista oli seuraavanlainen: Kaksi makuupussia ja -alustaa, kerrasto (pitkät housut ja paita). villasukat ja ohuet sukat, pakki ruoanlaittoon, haa-vei-lu, otsalamppu x2 (toista lainasin Jennylle), puukko, tulitikut, emergency tulentekopaketti eli sytytyspaloja joilla saa nopsasti tulen tehtyä jos tarvis, vessapaperia, köyttä/narua, kirves, (yleensä myös loue ja pressu) ruoat + koirille villapaidat (neidit ♥ ) ja sadetakit..
Ja tietysti vaatteet mitkä päällä: fleecetakki, sateenkestävätakki (pois kävelyn ajan), vaellushousut, sukat, vaelluskengät, hanskat, pipo, kaulahuivi, yms. :D
Varmasti jotain oleellista tästä listasta nyt unohdin, mutta eiköhän siinä tärkeimmät kuitenkin. Periaatteessa paljon tavaraa, esim makuupussit (sain sullottua yhteen kuljetuspussiin/kompressiopussiin molemmat) vievät paljon tilaa, mutteivät juurikaan paina. Itselläni on untuvapussi; kolmen vuodenajan ja päälle vedän kesäpussin, joka on keinokuituinen. Makuualustoina kaksi halpis alustaa, joissa toisessa hopeinen folio toisella puolella, en tiijä onko siitä mitään hyötyä mutta kaipa se vähän tehokkaammin heijastaa lämpöä...?
Painoa rinkalla ruokineen varmaan joku .. 12-15kg? Eli kevyt, tosin itse tykkään pakata mahdollisimman kevyesti mukaan. Erämaavaellus, jolle osallistuin koulutuksessani, pakkasin mukaan n. 19kg tavaraa ja vaellus kesti kahdeksan ja puoli päivää. Aina on hyvä huomio oma kunto ja tottumukset, itselläni oli tuolloin paljon huonompi kunto kuin nykyään ja meidän maastot sielä oli poluttomat, porojen tekemiä polkuja lukuunottamatta. Esimerkiksi päivä suolla n. 10km on huomattavasti paljon raskaampi kuin 17km kovaksi tallatulla metsäpolulla - sama rinkka selässä.
Mutta se siitä, voisin tehdä tähän loppuun pienen katsauksen reissuumme; minun perspektiivistäni. ;) Jennyhän kirjoittelikin jo omansa, nopea kun on! Itse myös kuvailin vähän vähemmän kuin retkikaverini!
Kiitos kuskille kyydistä ja täytyy ihan kehua, että ajotaidot on huomattavasti parantuneen sitten meidän Lielahden koirapuistoreissun ! :D
Startattiin Kirkas-Soljosen parkkipaikalta, alkupätkä oli kevyttä metsäautotietä ja hetkeksi päästettiin riemu-idiootit päästään pahimmat kaasut pois, jotta malttaisivat kulkea paremmin remmissä.
Liesilammille asti matka taittui oikein mukavasti leveää väylää pitkin, ja siitä lähdimme sitten taittamaan matkaan liukkaita pitkospuita pitkin. Hermoja kiristi intoilevat piskit, jalan alta pakeneva pitkospuu (nastat kengän pohjissa ois ollu tosi hieno juttu! ) ja tietty vähän latisti pieni tihkusadekin. Ei se retkeily aina pelkkää riemua ole, mutta kyllä selvittiin niistä perhanan lankuista. Ainakin reilu kilometri niillä tasapainoiltiin ja karjuttiin (tai minä ainakin) koirille, että "TAAKSE!" Tehotreeniä parhaimmillaan ja kyllä se sitten alkoi sujuakin..
Päästiin lounaspaikalle kolmen tunnin rauhallisen kävelyn ja lankuilla tasapainoilun päätteeksi Liesijärvelle, puita sahaamaan ja pilkkomaan, tulet notskipaikalle ja vettä kiehumaan. Koirillekin vähän välipalaa. Kiinnitin tytöt laavukatoksen yläkulmaan hihnoistaan ja Tuikku vähän kauempana puussa kiinni.
Hengailtiin tunnin verran lounaspaikalla, eihän meillä mihkään mikään kiire ole, kellokin kävi vasta puolta päivää. Siitä sitten pikkuhiljaa kamat kasaan, ja rinkat selkään ja kohti yöpymispaikkaa, jossa pitäisi olla laavu missä viettää yö.
Liesijärveltä kohti Tasanenkangasta, minkä jälkeen pidettiin pieni juoma ja valokuvailupaussi Käsikivenkankaalla. Kuten nimetkin kertovat, maasto oli mukavaa tasaista ja kaunista kangasmetsää. Sieltä matka jatkui Kärmeskukkulalle, jossa riistaveriset haistoivat karhun (löytyi myös jätöksiä) ja pk-piski vähän ahdistui pedon hajuista. Pistettiin piskit kauniin kaatuneen kelorungon päälle posettamaan kuvia varten, yllättävän hyvin pysyivät istualtaan/seisomassa sateen liukastamalla rungolla, eikä riistaverisetkään karkaillu karhun hajun perään, toki varmuuden vuoksi olivat kiinnikin..
Kello oli aika vähän, liekö vasta jotain kolmen jälkeen iltapäivällä jotenka madeltiin ja kuvailtii aina Seitsemisjoelle asti mihkä taas pysähdyttiin ihan huolella melkein tunniksi hengailemaan ja kuvailemaan. Seitsemisjoella tavattiin toinen retkeilijä, joka liikuskeli yksin. Aiemmin törmäsimme kahteen (kenties isä ja poika? ) mieheen jotka tulivat meitä vastaan Liesijärveltä kohti Liesilammia.
Ajankuluksi testailin kivoja valotus juttuja kameralla, koirat sai hengailla kiinnitettynä puihin jne.
Lopuksi vähän mustavalkoisia kuvatuksia:
 |
| Mennää äiti kotiin, täällä on karhuja. T. Kuura |
Otin vielä leiripaikaltakin kuvia, mutta jostain syystä ne on mystisessä .NEF muodossa enkä saa niitä muoksittua koska GIMP ja en tajua enkä jaksa alkaa vääntämään.. :D
Yövyttiin kuitenkin puuliiterissä, koska ilmeisesti sieltä oli sitten purettu laavu. Mielestäni kartassa josta katsoin luki että laavu. No pääasiahan oli, että oli jotain pään päällä ja itseasiassa puuliiteri oli todella kotoisa ja hyvä paikka nukkua. Koiratkin pääsivät katon alle ja rauhoittuvat nopeasti viereeni nukkumaan. Jenny sai pienempänä kiipeillä puupinon päälle makaamaan ja kehui kovasti aamulla, kuinka tasaisen puuläjän päällä oli oikeasti hyvä nukkua. Kolme koiraa nukkui minun vieressä, en tiedä johtuiko siitä vai mistä se, että jouduin yöllä heräämään ja ottamaan vaatetta pois kun meinasi tulla hiki ja kuumuus! Mutta yö nukuttiin todella hyvin, vaikka silloin kuuden aikaan iltapäivästä, kun pimeys alkoi hiipiä, meinasi itselleni iskeä pakokauhu, että täälläkö nyt sitten pitää vain olla seuraavat 14 tuntia.. Äkkiä se meni, kun siitä nukkui ainakin 9h ;)
Kiitos reissuseurasta ja kivasta retkestä reippaalle retkikaverilleni! :) ♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti