27. lokakuuta 2015

Peilataan ja seilataan

Käytiin tänään Kuuran kanssa Kuuran ihan ekoissa virallisissa terveystutkimuksissa. Onhan tota elukkalääkärissä käytetty, mutta tänään mentiin ihan oma-aloitteisen vapaaehtoisesti. Sain päähäni päivällä, että kokeilempa soittaa Hakametsän eläinlääkäriasemalle, josko sielä olisi vapaita aikoja silmäpeilaukseen. Kävipä taas niin hyvä tuuri, että seuraava vapaa aika oli puolen tunnin päästä soitostani. Ei muuta kuin Kuuran paperit laukkuun ja tallaamaan kohti lääkäriasemaa.

Auri sai nyt jäädä kotiin, että pystyn täydesti keskittymään Kuuraan. Neiti K kun on luonteeltaa jokseensakin haastava ja eläinlääkärit eivät yleensä ole niitä mieluisimpia ihmisiä. Tiskille kun päästiin, piti Kuuralle laittaa silmiin pupillit laajentavat tipat. Kerroin vastaanotto henkilölle tässä vaiheessa, että Kuura suhtautuu ihmisiin varauksellisesti eikä oikein luota, hän yllätyksekseni ehdotti suoraan, että minä itse laittaisin tipat. No sehän onnistuu, kun silmäleikkauksen takia jouduttiin vuosi sitten tippoja käyttelemään muutenkin.

Laitoin Kuuralle tipat silmiin, ei mitään ongelmaa. Sitten piti lukea vielä siru niskasta. No ajattelin, että kyllähän Kuura nyt sen kestää ja sanoin, että hän voi itse laitteella piipata sen. Väärin. Kuuran mielestä sirunlukeminen niskasta oli suunnilleen yhtä luotettava suunnitelma kuin kiehuvan veden kaataminen niskaan. Äkkiä alta pois. Joten itse sitten etsin sirun neitin niskasta ja saatiin sekin varmistettua. Sitten täyteltiin papereita, virallisia papereita. Kaikki tämä oli mielestäni hyvin mielenkiintoista, Kuurahan on kuitenkin ensimmäinen rotukoirani ja nämä ensimmäiset viralliset terveystulokset.

Tippojen piti vaikuttaa n. 20minuuttia, jonka jälkeen meidät kutsuttiin vastaanottohuoneeseen. Lääkärinä oli tuttu silmäspesialisti, sama joka leikkasi Kuuran silmän vuosi sitten. Kuitenkin tyylilleen ominaisesti Kuura silmäili lääkäriä epäluuloisesti, mutta selvästi piti tätä luotettampana kuin vastaanottovirkailijaa. Tällä ihmisellä olikin pussillinen herkkuja, ja uskomatonta mutta totta; Selvittiin koko silmäpeilaus operaatiosta täysin ilman yhtäkään murinaa tai irvistystä. Ihme on tapahtunut! Ja pitipä koira vielä houkutella matkaan, kun homma oli ohitse.




Kuuran silmät on puhtaat, mitä nyt leikkauksesta on jäänyt silmän pintaan samentumaa, mutta se on sivussa eikä sen pitäisi vaikuttaa näkökykyyn. Näkökykyä olen epäillyt huonoksi, koska tuo on kohlotohlo, mutta nyt se on sitten varmistettu että ei se näkemisestä ole kiinni. Pimeässä ei mennä rappuja alas, törmäillään asioihin ja kompuroidaan.. Taitaa olla ihan perusluonteessa. Ja kun poistuttiin kassan kautta, Kuura todisti itseään lyömällä päänsä lääkäriaseman ulko-oveen. Ja kotona törmäsi alaoveen, ja ulkona tynnyriin.

Iltapäivästä käytiin tapaamassa kaveria ja tehtiin lyhyet tottistelut, Aurille heitin palloa heittovarren kanssa. Aurin mielestä parasta ikinä. ♥ .. Heti kaiken riistanhajuisen, pystykorvaisen, puuheahäntäisen, punaturkkisen, 600 kiloisen ja raadonhajuisen jälkeen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti