Risupartapeikot

Oon selvästi nyt sisäistänyt tän sunnuntai bloggaamisen idean. No ei ole juurikaan kerennyt viime aikoina koneelle istahtaa niin on vähän jäänyt, "oho". Reenipäivitystä heti alkuun voisi taivastella, että kyllä se risu toimii nyt kun on moottorin käynnistysjärjestelmä viritelty oikeaan asentoon. Eli tosi mukavia treenejä takana, käveltiinpä tuossa BH-kaaviokin läpi ja hyvin jaksoi - palkkana se tuttu (tyhjä) kakkapussi, koska luonnollisesti en ollut varustautunut reeniin ottamalla lelua matkaan. Intopiukassa mentii!

Liekö kylmä keli, mutainen ja liukas nurmikko, ikä ja kulumat vai mikä sitten onkaan syynä, Kuuran kinttu on nyt vähän taas oirehtinut, jäykkää köpötystä. Särkylääkettä ja 'sively'hierontaa ja viikon lepoa niin nyt vaikuttais taas ihan normaalilta. Päätettiinkin sen kunniaksi laittaa hullu-riisenin (liikaavirtaa.com) elämä risaiseksi pienellä metsälenkillä uuden riiseni kaveri Kelmin kanssa!

Tyypit tuli oikein hienosti toimeen alun intopiukeenasoikeena perus sekoilun jälkeen, kun päästiin metsän puolelle. Kuuralla pysyi hyvin korvat päässä ja iloa ja riemua oli vaikka ja muille jakaa. Itselle takana ollut aika "raskas" viikko, kun ääliö on ollut ihan virtaa täynnä eikä mamma oo antanu riehua mettässä pää viidentenä jalkana. Pelkkiä tottisreenejä on tehty, eikä ne tunnu nyt riittävän. Öisin lähinnä tottisteltu - mukavan viileää ja saa olla rauhassa. Videointi siksi jäänytkin, kun tosi paljon ilahduttaa mustaa filmiä kattoa kun välillä kuuluu "jee!" ja välillä "seuraa".

Peikkolapset

No kahden K:n kombo tuli mainiosti toimeen ja mentiinkin sitten suunniteltua pidempi kierros metsikössä. Yhdessä välissä Kuura otti kummallisen katoamis irtoamisen, mutta tuli sitten takasinkin melkein yhtä nopeasti. Liekö peuran/kauriin/sarvieläimen haju nenässä.

Ylväät suursnautserit nousevat uljaasti vedestä.

Tällaisen mukavan onnistuneen lenkin, niinkuin treeninkin ja sujuvan arjen jälkeen itselle tulee aina se olo takaisin; Kyllä mä vielä toisenkin riisenin joskus tarvin.