Aamupäivästä suuntauduttiin peltoileen piiiitkästä aikaa Kuuran lemppari miehen Remun kanssa. Voi sitä iloa ja riemua kun mustiainen pääsi kirmaamaan vapaana. Ei ollut vauhdissa pitelemistä. Remu sai hetkeksi päähänsä kopan, ihan vaan, että katottiin kuinka tyypit muistaa toisensa. Ja muistihan ne!
Parivaljakko sai välistä Urpå & Urpåmpi kohtauksia ja rallittelivat kilpaa pitkin peltoa ja rapakoita. Välistä sitten oli Juåstaan päin -kilpailut ja toisena hetkenä tyypit naposteli herkkubuffetista peuran ja jänön pask**.
Kelikin oli ihan kiva, mitä nyt loppua kohden rupesi viskoon vettä oikein urakalla, niin päätettiin sitten siirtyä kotia kohden. Kotiin tultuani pienen tauon jälkeen otin Aurin ja lähdettiin kaksin mukavalle nuuskuttelu metsäkävelylle. Auri nautti, eikä Kuuran tarvinnut turhautua liian hitaaseen nautiskelu tahtiin. Riiseni kun menee joko täysii tai ei ollenkaan. Remmissä täysii, tarkottaa sitä, että juuri ei tarvitse nuuskutteleen pysähtyä vaan tyyppi haluaa kulkea tappavan tasaisesti suuntana tulevaisuus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti