Kevättä rinnassa, savea nurmikossa..

Kevät on saapunut kohinalla ja samalla kohinalla me on asetuttu asumaan uuteen kotiin! Kyllä tämmöinen omakoti asuminen aina kerrostalon voittaa ja uskoisin hurttien olevan samaa mieltä. Innosta kielii ainakin mutaiset "ralliurat", jotka on alkaneet ilmestyä kaarre-ajo kohtiin pitkin tonttia.. Pitäisiköhän niihin laittaa sellaiset punavalkoiset ralliraidat, niin älyäisivät vähän jarruttella mutkissa?  Parhaimmillaan maapaakkuja lentää kahden metrin kaarella ilmaan, kun tytsyt innostuvat kunnolla kisailemaan. 

Oma piha on siitäkin mahtava, että olen ollut huomaavinani koirissani eroa jo ihan käytöksessäkin. Molemmat vaikuttaa jotenkin rennommilta - toki Kuura aloitti nyt juoksut ja on muutenkin tosi flegmaattinen - ja stressittömiltä. Ensimmäiset kolme päivää meni siten, että juostiin vaan päättömästi pihaa ympäri, vähän niinkuin se olisi resurssi jota pitää kuluttaa koska se ei ole ainaista. Pian tytöt kuitenkin tajusivat, että hei me taidetaan jäädä tänne pitemmäksikin aikaa ja enää ei ole tarvetta jatkuvalle rallille, vaan nyt jopa pötkötellään ja haistellaan ilmaa. 

Itseäni eniten stressasi vahtiviettisten typyjen suhtautuminen naapureihin. 2/3 naapureista on nyt haukuttu sisään, eli niistä ei enää oikeestaan välitetä. Kuura vähän puhahtelee heille, mutta se on enempi semmoinen "Muff - kai muuten huomasit?" ja kun sille sanon, että "hyvä on" niin se jatkaa bisneksiään. 1/3 naapurissa on uroskoira, joka aiheuttaa vielä toistaiseksi ison älämölön.. En tiedä johtuuko sekin sitten siitä, että kun se on noutaja ja Auri on noutaja rasisti. Kuura ei välitä koirasta, mutta ne ihmiset sielä sitä suuresti epäilyttää. Eiköhän kesän myötä siihenkin kuitenkin totuta! :)

Ainiin, ja Koiria maalta blogissa käynnissä arvonta, kantsii käydä kurkkimassa! :)

Voit voittaa ensiapupakkauksen ja jännän dödöherkun.